Kirjoittajalta Emmi

Helppo resepti kuolemaan

Tyhjensin kaappejani uudistumisen vimmassa ja käsiini osui keittokirja, jonka olin ostanut alennusmyynneistä teini-ikäisenä. Kirja oli halpa jenkkireseptikirja, jonka reseptit eivät koskaan tulisi käyttöön. Ottaessani kirjan hyllystä alas ja nähdessäni kannen, nimen ironia iski kovaa. Kahden vuoden jälkeen diagnoosista osaan jo nauraa kuolemalle. Olen huomannut, että kuolema pelkää naurua ja onnea. Olemme työntäneet maailman luonnollisimman asian, kuoleman, niin kauas arjestamme kuin mahdollista. Ruokamme tulee suurista tehotuotantoyksiköistä, vanhukset laitamme vuodeosastoille, lapsia emme päästä hautajaisiin. Olemme tehneet itsestämme kuolemattomia, ja välttelemme kuoleman lähestymistä kaikin keinoin. Samalla kun suljimme kuoleman pois arjestamme, unohdimme, kuinka eletään. Syöpä teki omituisen käänteen elämääni. Opin arvostamaan tavallista arkea...

Read More

Syöpätinder

Ennen syöpää oli deittailurintamani jo surullisen kuuluisa, mutta voi pojat, kylläpä syöpädiagnoosi teki siitä entistäkin surkuhupaisamman.  Kaikenmaailman vipeltäjää oli tielleni eksynyt, mutta syöpä teki todellisen vedenjakajan tällä rintamalla. On rinnalle jääviä, ja on karkaavia. Valitettavasti karkaavat ovat yliedustettuna tässä kahden rodun kamppailussa. Karkaavien kasvoissa käy hetken verran ilmeetön paniikinhäivähdys heidän kuullessaan tilanteeni, ja tämän jälkeen sama lause pääsee jokaisen suusta: “Tämä ei ole syy miksi sinua en haluaisi tapailla.” Voihan se olla, että yksinkertaisesti olen vain luonnevikainen narttu, mutta koska syöpä on se helpompi vaihtoehto, syytän sitä. Syöpä ja deittailu: Se on yhdistelmä, jolla ei vaan yksinkertaisesti voi saada...

Read More

Syyllisyyden raskas viitta

Syyllisyys. Se hiljaa kalvaa mielen sopukoita. En osannut antaa tunteelle nimeä, ennen kuin juttelin toisen kroonisesti syöpää sairastavan nuoren kanssa. Se synkkä varjo mielen päällä on nimeltään syyllisyys. Minulla oli onnellinen lapsuus. Rakastavat vanhemmat, joilla oli aina aikaa meille lapsille. Ihana (ärsyttävä) pikkusisko ja valtavasti upeita ystäviä. Syyllisyys kumpuaa vastineeksi juuri siitä valtavasti rakkaudesta, jota olen saanut kokea. Äiti ja isä ovat olleet vanhemmista parhaimpia ja he olisivat ansainneet terveen lapsen: sen sijaan he saivat minut ja ikuisen pelon. Ystäväni olisivat ansainneet huolettomat päivät yhdessä vanhenemisen kera: sen sijaan he saivat surun ja epätietoisuuden. Pikkusiskoni olisi ansainnut terveen siskon:...

Read More

Erilainen matkapäiväkirja

Blogi koostuu ilosta, surusta, tunteiden pienistä muruista. Menetyksen pelosta, Intohimoisesta elosta. Arjen onnellisista hetkistä, syvälle sisimpään tehdyistä retkistä. Ne kertovat sammumattomasta toivosta: toivosta, joka koskaan ollut niin kirkas ennen tätä koitosta.   Ei mitään niin pahaa, ettei siitä seuraisi jotain hyvääkin. Syöpä on ainoa matka, jolle en ole vapaaehtoisesti halunnut lähteä. Kuten jokainen matka, on tämäkin ollut seikkailu: suurempi kuin mikään aikaisempi. En saanut matkalle karttaa enkä edelleenkään tiedä kohdetta. Mutta sen tiedän, että matkaseura on ollut mitä parhainta ja matkalla tapaamani ihmiset ovat tehneet matkasta arvokkaan. Blogiteksteissäni haluan nostaa esiin elämän kauneuden ja samalla sen kääntöpuolen rumuuden. Tervetuloa...

Read More

Siskojen blogi

Siskot – syöpäkuntoutujat ry:n jäsenten eli syöpään sairastuneiden naisten kirjoituksia matkan varrelta.

Siskopäivän iltajuhla 2016

X